Kehityskeskustelukausi meneillään

Normaali

keskusteluKevät on kehityskeskustelujen kuumaa aikaa, niin myös HAMKissa. Jälleen yhteen uuteen keskusteluun valmistautuessa kaipaan kipeästi niitä yksinkertaisempia aikoja, jolloin organisaation tavoitteet olivat kirkkaat, sekä esimies että alainen tunsivat omat tehtävänsä ja asioita voitiin suunnitella viiden vuoden aikajänteellä.

Nyt tilannetta kuvaa parhaiten sana kaaos. Edellisenä vuonna sovitut kehityskohteet ovat muuttuneet merkityksettömiksi organisaation strategian eläessä ja jopa arvojen muuttuessa (!). Henkilöstön leikkaukset ovat hämärtäneet toimenkuvat. Tulevaisuutta ei voi suunnitella edes vuotta eteenpäin, kun kehysorganisaation strategia on jatkuvassa muutoksen tilassa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL toteutti alkuvuodesta  kyselyn, jossa jäseniltä kysyttiin heidän tuntemuksiaan kehityskeskusteluista. Kysely lähetettiin reilulle 6000 JHL:läiselle, vastausprosentti oli 25. Tutkimuksessa todettiin mm. näin:

Lähes 60 % ei ole voinut hyödyntää kehityskeskusteluja ammatillisessa kehittymisessään. Huomattava määrä vastaajista ei saa vastetta omaan ammatillisuuteensa kehityskeskustelussa, jonka päätarkoitus on ammatillisen osaamisen edistäminen! Puheet ja teot eivät myöskään ole kohdanneet, eivätkä keskustelut ole johtaneet käytännön tekoihin yli puolella vastaajista. (Hyvä vai hyödytön kehityskeskustelu? / JHL, 2014.)

Tutkimustuloksista ja omista kokemuksista huolimatta jaksan kuitenkin vielä uskoa siihen, että keskustelusta voi olla todellista hyötyä. Parhaassa tapauksessa kehityskeskustelu selkeyttää tilannetta. Esimiehellä on mahdollisuus konkretisoida omaa näkemystään tavoitteista ja siitä, miten alainen voi omalla työllään niihin vaikuttaa. Alaisella taas on loistava mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja organisaationsa tulevaisuuteen.  Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan se vaatii panostusta sekä esimieheltä että alaiselta. Tässä auttaa organisaation kehityskeskustelulomake, tuo paljon parjattu mutta oikein käytettynä mainettaan parempi työkalu. Joko sinä olet täyttänyt oman lomakkeesi?

Rinta rottingille: tänään on Badass Librarian Day

Normaali

badassTänään sitä sitten vietetään, sotaisan kirjastotädin päivää. Kun kollegani kutsui minut osallistumaan päivään FB:ssä, klikkasin myöntymykseni epäröimättä – taisinpa jopa kutsua kasan kollegoitakin mukaan (anteeksi!). Vasta sen jälkeen aloin miettiä, mihin sitä tuli oikein lupauduttua.

Rakas OED määrittelee badass-termin näin:

A. adj.  Belligerent or intimidating; ruthless; tough. Also as a general term of approval: formidable, superlative

B. n.  A tough, aggressive, intimidating, or uncompromising person.

Siis: hyökkäävä, riidanhaluinen, vihamielinen, sotaisa, pelottava, säälimätön, armoton, häikäilemätön, kova, agressiivinen, tinkimätön, ehdoton.

Kaikki adjektiiveja, joita ei ihan heti yhdistä asiakaspalvelijaan. Pääosa meistä on valinnut alan siksi, että haluamme auttaa ihmisiä. Ja mehän autamme, kuten tilastotkin osoittavat: kaikissa käyttäjäkyselyissä kirjaston henkilökunta saa järjestään parhaat palautteet.

Me kirjaston tädit emme ole riidanhaluisia, emme hyökkääviä edes silloin kun meiltä viedään toiminnan perusta. Kun henkilökuntaa supistetaan, supistammeko me aukioloa? Emme. Sen sijaan mietimme ratkaisuja, joilla aukioloihin ei tarvitse koskea. Ja koska olemme niin henkeen ja vereen asiakaspalvelijoita, palvelut vaan paranevat kun väki vähenee.

Olisikohan tässä yksi syy miksi keikumme kuolevien ammattien listojen kärjessä?

Mutta hei, jos palaamme takaisin termin määrittelyyn: olihan siellä positiivinenkin selitys. Vaikuttava & paras. Itse kääntäisin sanan tässä merkityksessä ehkä ilmaisulla huippu, esim. ”oot sää ihan huippu”.

Tänä päivänä ei siis kirjaston tiskin takana rähistä, vaan ollaan rinta rottingilla. Ollaan me vaan niin huippuja!

Tiedonhankinnan ohjauksesta

Normaali

Tässäpä erinomainen video, jota suosittelen kaikille th-opetuksessa toimiville. Erityisesti korkeakouluväelle tämä on ihan must! Halttusen Kai puhuu jälleen kerran viisaita, tällä kertaa tiedonhankinnan ohjauksesta. Kai esitys aiheutti ainakin itselläni sellaisen kuhinan pääkopassa, että tuskin malta odottaa syksyä kun pääsen testaamaan ajatuksia käytäntöön.

Kiitos vinkistä: Päivi Litmanen-Peitsala