Sain sähköpostia Chandosilta, joka on kirjastoalan kustantaja Iso-Britanniassa. Houkuttelivat kirjoittamaan jonkin sopivan oppaan infolukutaidosta, oppimisesta, kirjastolaisuudesta tai melkein mistä tahansa muusta. Aluksi pyyntö tuntui imartelevalta, mutta sitten aloin oikeasti miettiä asiaa. Koska en ole julkaissut mitään englannin kielellä, kustantamon väki on todennäköisesti saanut nimeni LILAC-konferenssin osallistujaluettelosta. Mikä tarkoittaa sitä, ettei heillä ole muuta tietoa kuin että työskentelen alalla ja olen tarpeeksi kiinnostunut osallistuakseni alan konferenssiin ulkomailla.
Kirjoittajan asiantuntemus ja osaaminen ovat siis sivuseikka kun kustantaja etsii uusia kirjoittajia. Ja minä kun olen aina kuvitellut että niillä on jotakin merkitystä. Siinä puhkesi sekin kupla.
Filed under: Tiedon lähteille | Avainsana(t): asiantuntemus, kirjasto-ala, kustantamot, osaaminen
