Onnee, hei, hajotit internetin

Oletus

Mashablen Erica Swallow listasi hiljattain huvittavia virheilmoituksia, joihin on törmännyt. Tiedättehän, niitä useimmiten käsittämättömiä erroreita joita silloin tällöin näkyy kun käytämme verkkoa tai muuta tietojärjestelmää. Hymyni hyytyi varsin nopeasti kun aloin katsella esimerkkejä asiakaspalvelun näkökulmasta. Miltä sinusta tuntuisi, jos kirjaston hakujärjestelmä antaisi palautteen: Olet idiootti. Yritä uudelleen. Tai: Onnistuit hajottamaan internetin. Hyvin tehty, hei.

Kaiken kaikkiaan kiinnitämme kirjastoissa ihan liian vähän huomiota siihen, millaisia järjestelmiemme virheilmoitukset ovat. Otetaan nyt Voyager: usein virheilmoitus on samassa muodossa kuin se on lähtenyt koodaajan käsistä. Jos se on käännetty suomeksi tai ruotsiksi, hienoa! Mutta kuinka usein sisältö on mietitty asiakkkan näkökulmasta? Tai kirjaston palveluajatuksen vinkkelistä?

Laatu näkyy yksityiskohdissa. Meillä on itse kullakin vielä paljon oppimista.

5 responses »

  1. Esimerkin kaltaiset virheilmoitukset voivat esim. olla joko a) koiranleukojen tietoista tuotosta tai b) tilapäisratkaisuja, joista on tullut pysyviä. Kolmas mahdollisuus olisi lorem ipsum.

    Ei ollut ainakaan aiemmin harvinaista, että ohjelmistotuotannon laadunvalvonnassa jäi dokumentaation laatu mopen osille. Nykyään siihen kiinnitettäneen enemmän huomiota. Oikein jäin miettimään, että luetaankohan virheilmoitukset käyttöliittymään (näin nähdäseni pitäisi) vai dokumentaatioon, jota ne myös perustellusti ovat, vieläpä hyvin tiiviissä muodossa.

    • Amk-opiskelijoiden kanssa jutellessa käy selväksi, että dokumentaatio on yksi tärkeistä perustaidoista jonka tulevat ammattikoodaajat ensimmäiseksi oppivat ja jonka merkitystä korostetaan.

      Yrityksessä työskentelevät koodaajat taas kohottelevat olkapäitään: aikataulut ovat niin tiukkoja ettei dokumentoimaan ehdi – hyvä kun koodin saa valmiiksi. Tunnen myös kaksi esimerkkiä koodaajista, jotka eivät koskaan ”ehtineet” dokumentoimaan voidakseen paremmin turvata työpaikkansa. Ja kun ko. korvaamattomat henkilöt lähtivät parempiin töihin.. sanotaan vaikka niin, ettei asiakasta naurattanut.

  2. Hei Päivi!

    Tervetuloa takaisin lomalta! Kyllä sua on kaivattukin.

    Asia jonka otit esiin, on tärkeä. Kuulin esim. jutun eräältä insinöörityöpaikalta, jossa oli otettu käyttöön uusi matkahallintajärjestelmä. Kun jotain merkintää ei tehnyt oikein, järjestelmä ilmoitti finengelskaksi. ”Fatal error, atribuutin arvo puuttuu”. Tämä sai koko työyhteisön kalliisti palkatut insinöörit raivon partaalle. (Ja kuinka paljon haaskautuu rahaa menetettynä työaikana.)

    Mitä tästä opimme: ihan kaikkea bittimaailmassa ei kannata jättää pelkästään järjestelmien sovellussuunnittelijoille tai nörttihumoristeille. Käytettävyyden testaamiseen kannattaa panostaa.

    • Jees, tosi on! Ongelmana on usein se, että erilaisia virheilmoituksia on niin älyttömän paljon ettei erkkikään ota selvää, missä tilanteessa mikäkin tulee. Se on paha lähteä viestimään, ellei ymmärrä mitä koodaaja haluaa oikeasti sanoa.

      On minulla yksi onnistunutkin esimerkki: Virtuaaliammattikorkeakoulun järjestelmän kaikki virheilmoituksen on kirjoitettu uusiksi ja nimen omaan opiskelijan näkökulmasta. Intialaisten alihankkijoiden kirjoittama koodi kääntyi selviksi viesteiksi kiitos Teija Lehdon, joka sattuu olemaan IT-ammattilainen, tuntemaan järjestelmän, olemaan kieli-ihminen ja vielä sellainen joka on työskennellyt viestinnässä. Tällaisia moniosaajia tarvitaan lisää!

      • Esimerkkisi kertoo, miksi näitä käsittämättömiä virheilmoituksia tulee: niiden kääntäminen ja ohjaavien opasteteiden tekeminen on aikaa ja ammattitaitoa vaativaa työtä, eli se maksaa. Järjestelmien kehittäjät eivät hukkaa siihen rahaa, varsinkaan kun kukaan ei vaadi sellaisia tekemään.

        Siksi vaatisin maksullisien järjestelmien ostajilta enemmän selkärankaa. Niiden pitää vaatia ja valita käytettäviä ohjelmia. Pitäisi muistaa, että käytettävyydeltään ala-arvoiset järjestelmät hidastavat työntekoa ja raastavat hermoja. Kuluttavat siis työnantajan rahaa menetettynä työaikana.

        Työpaikoilla muikistellaan edelleenkin kulmia, jos joku valittaa järjestelmien vaikeakäyttöisyydestä. Annetaan ymmärtää käyttäjän olevan tyhmä. Siksi kapinaliikkeitä ei juurikaan ilmene. Syyttävät katseet pitäisi kääntää kuitenkin toiseen suuntaan: jos järjestelmää ei arkisella atk-järjellä osaa käyttää, on se järjestelmän ei käyttäjän vika. Järjestelmään on siis saatava muutos!

        Huomaatko: tämä on lempiaiheeni :) Siksi tykkäsinkin kovasti Tapio (Tassu) Takalan haastattelusta Hesarissa (4.1.2009). Kellä on Hesarin arkistotunnukset voivat lukea sen sieltä.

        https://www.hs.fi/yritykset/sanoma-arkisto/artikkeli.do?id=HS20090104SI1TT01bqk&hakusanat=k%C3%A4ytett%C3%A4vyys+travel*&pvm=&alkaen=&loppuen=&lehti=HS&sivu=1&tulokset=2&lyhenne=HS&artikkeli=1&haku=HESA

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s