Kirjastomarkkinoinnin valitut palat – tai sitten ei

Normaali

tarkeaZuzana Helinsky. Pieni mutta tärkeä kirja kirjastojen markkinoinnista (En nödvändig liten bok om marknadsföring av bibliotek, del 2). Helsinki: Avain, 2012.

Otsikko lupaa paljon tästä kirjasta, ainakin meille joista kirjastot ja niiden markkinointi ovat tärkeitä asioita. Lisää houkuttavuutta tuo kirjan kääntäjä Päivi Jokitalo, joka on viime vuosina puhaltanut raikkaampaa henkeä kirjastoihin ja niiden markkinointiin. Vihdoinkin siis kirja, josta saa paljon hyötyä omaan työhön – varsinkin, koska kirjaa mainostetaan ”käytännöllisenä käsikirjana”.

Ja katin kontit. Kirja osoittautui varsinaisiksi valituiksi paloiksi (käsitteen vähemmän mairittelevassa merkityksessä). Tietty pinnallisuus ja lyhytjänteisyys kuuluu tietysti tähän aikaan, mutta käytännölliseksi itseään kutsuvalta kirjaltakaan sitä ei odottaisi. Käsitteitä ja työkaluja heitellään hengästyttävällä tahdilla, mutta niiden analyyttinen tarkastelu jää tekemättä. Kirjan alku (Analysointi, Strategia) pysyy vielä jotenkin hyppysissä, mutta loppua kohti käsitellyt teemat leviävät kuin varpusparvi (Toteutus). Lukukokemus alkoi nopeasti muistuttaa verkkosurffausta, pätkä sieltä, pätkä täältä ja ei kun eteenpäin.

Luulen kuitenkin ymmärtäväni mihin kirjoittaja on valituilla paloillaan alunperin pyrkinyt. Sääli, että hän ei jaksanut viedä ajatustaan loppuun asti. Kirjan alku ja sen analysointiin keskittyvä osuus on teoksen parasta antia, ja kenties ainoa syy joka lopulta saa  kirjaa suosittelemaan muillekin aiheesta kiinnostuneille. Helinsky keskittyy kirjaston ja sen toimintaympäristön arviointiin ja listaa erilaisia työkaluja analyysin helpottamiseksi, työkaluja jotka kaikki tuovat eri näkökulmista esiin sitä miten kirjasto on osa toimintaympäristöään ja siihen kiinteästi sidoksissa. Kuten tiedämme, markkinoinnissa onnistuminen vaatii oman toimintaympäristön ymmärtämistä. Kirjastojen oto-markkinoijille tämä on usein se suuri haaste: olemme tottuneet yksilölähtöiseen asiakasnäkökulmaan – tai oikeastaan siihen, mitä sen itse kuvittelemme olevan.  Ainakin itselleni tämä osuus olikin antoisin ja herätti eniten uusia ajatuksia.

Kirja ei siis kaikesta huolimatta ole niin negativiinen kokemus kuin mitä edellä annan ymmärtää. Jos kirjalle antaa mahdollisuuden, sen antamat impulssit riittävät avaamaan omaa ajattelua ja tuomaan eri näkökulmia. Ja kenelläpä olisi paremmat edellytykset löytää lisätietoa haluamistaan asioista kuin sillä porukalla, jolle tämä kirja on tarkoitettu.

Tärkeäksi tätä kirjaa ei missään nimessä kuitenkaan voi sanoa, eikä kirjoittaja sitä ole sellaiseksi tarkoittanutkaan (nödvändig = tarpeellinen, välttämätön). Onko kirjan suomenkielisen nimen takana kääntäjä vai kustantajan markkinointiosasto, mene ja tiedä. Paljon pahemmin tuskin olisi valinta voinut mennä ohi maalin. Itseäni ihmetyttää myös se, miksi tästä kaksiosaisesta teoksesta on käännetty juuri tämän jälkimmäinen. Ykkösosa olisi ainakin sisällysluettelon perusteella paremmin sisältänyt sitä, mitä tältä kirjalta olisi nimen perusteella odottanut. Sitäpaitsi, kakkososan paras anti (Pest, Porter, Boston) näkyy sisältyneen jo ykkösosaankin. Mikä itse asiassa saa  kysymään: miksi tämä kakkososa on ylipäätään kirjoitettu?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s