Kohti itsepalvelukirjastoa, osa 4: PDA myös printtipuolelle?

Oletus

Henkilökunnan vähentyessä työnkuvia on meilläkin tarkasteltu  ja töitä järjestelty uudelleen, mutta silti vastassa on todellisuuden seinä: rahkeemme eivät yksinkertaisesti riitä. Usean fyysisen toimipisteen ylläpito syö valtavasti resursseja, eikä kokoelmatyön suuri osuus työstämme todellakaan auta asiaa. 

Pigs will flyHuomaan äkkiä palaavani ideaan, jota palloteltiin kirjastoalalla jo vuosia sitten e-kirjojen yleistyessä. Mitäs jos luopuisimme perinteisistä kokoelmista? Nehän ovat kovin kalliita hankkia, ylläpitää ja varastoida: ne sitovat henkilökuntaa monessa eri vaiheessa hankinnasta poistoon, niiden varastointi hyllyssä kustantaa vuokrissa ja haukkaa tilaa muulta toiminnalta. Melkoinen osa kokoelmasta seisoo hyllyssä käyttämättömänä kunnes se poistetaan.

Mitäs jos kirjasto panostaisikin pelkkään PDA-malliin? Verkkopuolella tämä on helppo toteuttaa, luovutaan valmiista e-kirjakokoelmista kuten Ebrary ja panostetaan laajoihin verkkopalveluihin joista väki saa vuokrata haluamansa (esim. Dawsonera). Kirjastoon hankitaan fyysisiä kappaleita vain kun asiakas niitä pyytää. Sitä uusinta Talentumin tai Sanomapron kirjaa ei hankitakaan enää kaikkiin kahdeksaan toimipisteeseen, vaan kirjoja otetaan vain yksi yhteinen kappale, kurssikirjoista toki useampi.

Arvatkaapas, meneekö tämä ajatus läpi? Ei ikinä. Mielummin kuollaan kirjastona kuin luovutaan kokoelmasta, sillä ”kokoelma on kirjaston ydin”.

Minusta ydin löytyy jostakin ihan muualta: ihmisistä ja palveluista. Ei kirjoista ja rakennuksista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s